Tunnetko yleisimmät silmäsairaudet?

Huolehdi silmistäsi ja tarkistuta näkösi säännöllisesti. Säännöllisten tarkastusten välillä on hyvä olla tietoinen kaikista näkökyvyn muutoksista.

 

Tässä on luettelo yleisimmistä silmäsairauksista ja niiden havaitsemisesta.

 

Päivittäinen suorituskykysi riippuu hyvästä näkökyvystä. Voit tehdä monia asioita hyvän näkökyvyn ylläpitämiseksi. Terveellinen elämäntapa, johon kuuluu hyvä ravitsemus ja liikunta, joka pitää verenpaineen alhaisena, on täydellinen silmillesi. Suojaa silmiäsi myös rasitukselta ja mekaanisilta vaurioilta.

 


Seuraavassa on muutamia yleisimpiä silmäsairauksia, joita kannattaa tarkkailla:

 

  • Ikään liittyvä silmänpohjan rappeuma (AMD)

    Silmänpohjan rappeumaa tapahtuu, kun silmän keskeisestä näöstä vastaava osa – mitä näet katsoessasi suoraan eteenpäin – ei toimi yhtä hyvin kuin ennen. Kuvan keskikohta näyttää sumealta, mutta ääreisnäkö pysyy muuttumattomana. Sairaus on yleisin yli 50-vuotiailla.

 

  • Sidekalvotulehdus

    Jos silmäsi ovat punaiset ja kutiavat ja niissä on joskus tahmea kerros ripsissä, sinulla voi olla sidekalvotulehdus. Se paranee yleensä muutamassa viikossa. Jos oireet jatkuvat, käänny lääkärin puoleen.

 

  • Glaukooma

    Tämä silmäsairaus kehittyy, kun silmämunan neste ei pääse virtaamaan kunnolla ja siihen muodostuu painetta. Paine voi vaurioittaa näköhermoa, joka yhdistää silmäsi aivoihin, ja hermokuituja verkkokalvolla, joka on silmän takaosassa oleva valoherkkä hermokudos. Tämä voi aiheuttaa pysyvän näönmenetyksen. Glaukooman riskitekijöitä ovat muun muassa sukuperimä, migreeni, korkea verenpaine ja lihavuus. Varhain hoidettuna sairauden etenemistä voidaan hidastaa tai se voidaan keskeyttää lääkityksellä, laserhoidolla tai leikkauksella.

 

  • Keratokonus

    Tämä on etenevä silmäsairaus, jossa normaalisti pyöreä sarveiskalvo alkaa heikentyä ja muuttua kartiomaisemmaksi. Tämä kartiomuoto heijastaa valoa sen saapuessa silmään, mikä lisää lähinäköisyyttä ja aiheuttaa näön vääristymistä ja hämärtymistä. Keratokonusta voi esiintyä yhdessä tai molemmissa silmissä, ja se alkaa usein teini-ikäisenä tai 20-vuotiaana. Keratokonukseen on useita syitä, mm. perinnöllinen alttius ja ylialtistuminen ultraviolettisäteille.

 

Jos sinulla on jokin edellä kuvatuista oireista, ota yhteys optikkoon mahdollisimman pian. Joissakin tapauksissa, kuten glaukooman yhteydessä, varhaisesta havaitsemisesta on hyötyä. Ota tavaksi käydä optikolla säännöllisesti, jotta silmäsi tutkitaan. Silmäsairauksien havaitseminen ja hoitaminen ajoissa voi auttaa hyvän näkökyvyn ylläpitämisessä koko loppuelämän ajan.